hallituskatu-paakuva

Hallituskatu 1

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy saneerasi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, osoitteessa Hallituskatu 1, 00170 Helsinki sijaitsevan kiinteistön julkisivut.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: Kiinteistön kaikkien julkisivujen maalaus ja rappaustyöt, ikkunoiden sekä julkisivukoristeiden kunnostustyöt.

Kaupunki:   Helsinki
Katuosoite:   Hallituskatu 1
Rakennusvuosi:   1890
Arkkitehti:   Sebastian Gripenberg
Saneerauksen valmistuminen:   2016
Tilaaja:   Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry

Kiinteistön historiaa

Vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talo valmistui valtion lahjoittamalle tontille ja vihittiin käyttöön vuonna 1890. Lähes puoli vuosisataa uusrenessanssihenkinen rakennus säilyi alkuperäisenä. Vuonna 1934 suoritettiin täydellinen korjaus ja muutos, jolloin hävitettiin juhlasali ja osa porrashuoneesta. Samalla laskettiin ullakon välipohja ja sen päälle rakennettiin kolmas kerros. Muutokset suunnitteli arkkitehti Jussi Paatela. Juhlasalin päälle rakennettiin vielä neljäs kerros. Laajennukset ja niiden vaatimat uudet valoaukot vaikuttivat varsin haitallisesti rakennuksen ulkoasuun. Kellarin autotalli valmistui vuonna 1951 ja sen suunnitteli T. Riihijärvi. Rakennuksen sisäisiä korjauksia ja muutoksia tehtii vuonna 1961, ja näiden suunnitelmista vastasivat arkkitehdit Kirsi ja Erkki Helamaa. Arkkitehti Hilkka Aunun suunnittelemia korjaustöitä toteutettiin vuonna 1975. Pääjulkisivun leveä, korinttilaisin pilasterein varustettu keskirisaliitti nousee räystäslistan yläpuolelle. Risaliitissa avautuvat alkuaan pyörökaariset juhlasalin ikkunat on muutettu suorakulmaisiksi ja riisuttu koristelusta.

Toisen kerroksen ikkuna-aukot ovat voimakkaasti kehystetyt julkisivun reunoilla sekä pääädyissä. Niiden päälle on puhkaistu kolmannen kerroksen neliömäiset valoaukot. Uusi neljäs kerros on vain osaksi nähtävissä katutasosta. Ensimmäisen kerroksen ikkuna-aukot sekä pääsisäänkäynti ovat alkuperäisessä asussa. Sama koskee korkean sokkeliosan lukuisia aukkoja, joista eräitä on tosin myöhemmin suurennettu. Seinäpintaa jäsentävät nurkissa ja pohjakerroksessa vaakaharkoitukset, jotka kehysten ja listojen tavoin alunperin erottuivat vaaleina punatiilisestä seinäpinnasta. Rakennuksen tilajako ja sisäasu ovat pääasiassa peräisin 1930 -luvun muutosvaiheesta. Alkuperäisestä interiööristä on jäljellä enää arvokas, rikkaasti koristeltu eteishalli.