As Oy Ruoholahdenkatu 6

ruoholahdenkatu-6-paakuva

As Oy Ruoholahdenkatu 6

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti As Oy Ruoholahdenkatu 6:n kiinteistöön täydellisen perusparannuksen 2012-2014.

Syksyllä 2014 valmistunut perusparannus sisälsi linjasaneerauksen vuonna 2012, julkisivukunnostuksen, ikkunoiden uusimisen ja vesikaton kunnostuksen (2013). Pihakannen peruskorjaus sekä uusi pyörä- ja roskakatos valmistui vuonna 2014.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Ruoholahdenkatu 6
Rakennusvuosi:   1928
Arkkitehti:   Martti Välikangas
Saneerauksen valmistuminen:   2014

Kiinteistön historiaa

Viisikerroksisen asuinkerrostalon julkisivujen päämateriaalina on sileä rappaus. Symmetrisen katujulkisivun vertikaalista vaikutusta on korostettu kahdella erkkerillä, joiden yläosissa on kevytkaiteiset parvekkeet. Tyylillisesti rakennus sijoittuu klassismin ja funktionalismin välimaastoon.

Huvilakatu 28-30

huvilakatu-paakuva

Huvilakatu 28-30

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen As Oy Hannuksen kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle kaksi asuinhuoneistoa.

Perusparannukseen sisältyi linjasaneeraus käsittäen mm. LVI- ja sähkötyöt. Lisäksi julkisivut korjattiin koko kiinteistön osalta. Kokonaisuus sisälsi mm. märkätilojen kunnostuksen, koko kiinteistön kattavat putki- ja sähkötyöt kellarista ullakolle. Julkisivutöihin sisältyi julkisivujen uusiminen, vesikaton ja muiden peltiosien uusiminen, sadevesijärjestelmän uusiminen sekä ikkunoiden peruskunnostus. Myös porraskäytävät restauroitiin ja sokkelit mantteloitiin kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi vanhalle ullakolle muutosrakennettiin 2 uutta ullakkoasuntoa. Työt aloitettiin vuoden 2009 aikana ja ne valmistuivat syksyllä 2010.

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen epäsymmetrinen julkisivu on tyyliltään jugendia. Julkisivun pääteemoja ovat poikkipäädyt sekä kaareva ja kulmikas erkkeri. Ylempiä kerroksia hieman korkeampi pohjakerros on erotettu muista kerroksista kapealla vaakalistalla.

Vaaleaa, rapattua julkisivupintaa on koristeltu muutamilla ornamenteilla. Ikkunat ovat tyypilliset, yläosastaan pieniruutuiset jugendikkunat. Keskuslämmitys, suunnittelijana Väinö Ahola vuonna 1961.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Huvilakatu 28-30 – Huvilakuja 25
Rakennusvuosi:   1907
Arkkitehti:   Johan Roine
Saneerauksen valmistuminen:   2010

As Oy Liisankatu 25

liisankatu-25-paakuva

As Oy Liisankatu 25

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen Asunto Oy Liisankatu 25:n kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle asuinhuoneistoja. Kohde on kerrostaloyhtiö, johon kuuluu 3 rakennusta, jotka muodostavat sisäpihan sisältäen 3 porraskäytävää.

Perussaneeraus piti sisällään mm. vesi- ja viemärijohtojen uusimisen, asuntojen märkätilasaneerauksen, pihan kunnostuksen sekä viiden asuinhuoneiston rakentamisesta kiinteistön ullakolle. Ullakkorakentamisen yhteydessä uusittiin myös kiinteistön vesikatot kokonaisuudessaan. Rakennettavat ullakkoasunnot sijaitsevat rauhallisella Kruunuhaan alueella, aivan keskustan läheisyydessä.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Liisankatu 25
Rakennusvuosi:   1884
Arkkitehti:   Sebastian Gripenberg

Kiinteistön historiaa

Tontin rakennushistoria on hyvä esimerkki kaupunkirakenteen monivaiheisuudesta. Katurakennuksen lisäksi tontilla on 1880 -luvulla, mahdollisesti ennen katurakennusta valmistunut nelikerroksinen pihasiipi, jonka on suunnitellut rakennusmestari A. E. Nyberg vuonna 1881, sekä pihapiirin vanhin rakennus, kaksikerroksinen piharakennus 1850 -luvulta.

Tehtyjä muutoksia: Liikehuoneistot 1910, arkkitehti W.G. Palmqvist Sauna ullakolle 1952 Keskuslämmitys 1955, Pentti Koivisto Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Julkisivujen ensimmäinen ja toinen kerros on rustikoitu ja ylemmissä kerroksissa, varsinkin kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on rikkaasti koristeltuja ikkunakehyksiä.

Kiinteistöllä on mielenkiintoinen historia ja Liisankatu 25:ssa on asunut mm. Urho Kekkosen kanssa seurustellut Anne-Marie Snellman. Piharakennuksessa on toiminut mm. Helsingin ensimmäinen vuonna 1922 perustettu jäätelötehdas. Tehtaan perustivat Italialaiset Magin veljekset. Nykyään jäätelötehtaan tilat on kunnostettu asunnoiksi.

As Oy Museokatu 30

museokatu-30-paakuva

As Oy Museokatu 30

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen Asunto Oy Museokatu 30:n kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle kaksi asuinhuoneistoa.

Kiinteistön ullakolle rakennettiin neljä uutta asuntoa. Ullakkorakentamisen yhteydessä hissit uusittiin ja korotettiin ullakkokerroksen tasolle.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Museokatu 30
Rakennusvuosi:   1924
Arkkitehti:   Wäinö Gustaf Palmqvist

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist vuonna 1924. Rakennuksen tyylisunta on klassistinen. Museokadun puolenen julkisivu on pääosin puhtaaksimuurattua tiiltä ja osittain rapattu.

Pihajulkisivujen pinta on rapattu ja viimeisin julkisivuremontti, jossa rappaus uusittiin, tehtiin vuonna 2007. Rakennuksen moniruutuiset alkuperäiset ikkunat vaihdettiin 1960-luvulla yksiruutuisiksi. Rakennuksen kahdessa porrashuoneessa on molemmissa hissit, jotka on uusittu 1960-luvulla.

As Oy Vilhola

vilhonkatu9-paakuva

As Oy Vilhola

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy suoritti Kiinteistö Oy Vilholan julkisivun rappausten entisöintityön vuonna 2006. Koko julkisivu rapattiin kolmikerros-rappauksena kalkkisementtilaastilla entisiin mittoihin ja muotoihin. Julkisivun kaikki koristeet ja kivi-istutukset uusittiin.

Työn yhteydessä uusittiin myös kaikki syöksytorvet sekä kerros- ja ikkunavesipellit. Vesikaton Vilhonkadunpuoleiset lappeet erkkereineen uusittiin patinoidusta kuparista. Lopuksi julkisivupinnat maalattiin kalkkimaalilla.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Vilhonkatu 9 – Mikonkatu 18 – Itäinen Teatterikuja 1
Rakennusvuosi:   1907
Arkkitehdit:   Usko Nyström
Saneeraus toteutettiin:   2006

Kiinteistön historiaa

Viisikerroksinen asuin- ja liiketalo. Ensimmäinen kerros on alun perin suunniteltu myymäläkerrokseksi näyteikkunoineen. Julkisivua on kuitenkin myymäläkerroksessa myöhemmin muutettu ja näyteikkunoita on suurennettu. Tätä muutosta lukuun ottamatta rakennus on kokonaisuudessaan harvinaisen hyvin säilynyt alkuperäisasussaan. Erityisesti porrashuoneet ovat hieno esimerkki 1900-luvun alulle tyypillisestä sisustustaiteesta. Suurin osa asunnoista on muutettu toimistoiksi 1970-luvulla.

Rautatientorin puoleisessa symmetrisessä julkisivussa toistuu samoja muotoja kuin Eliel Saarisen asemarakennuksen hallintosiiven julkisivussa (rak. 1904?1909). Julkisivut Teatterikujalle yksityiskohtineen (mm. kellarisisäänkäynnit) ovat alkuperäiset. Vilhola ja kortteli 39a:n kaksi muuta samalla vuosikymmenellä valmistunutta asuintaloa (Seb. Gripenberg ja E. Aarnio 1907) muodostavat yhdessä erittäin hienon, tyylillisesti eheän korttelipihakokonaisuuden.

As Oy Hannus

hannus-paakuva

As Oy Hannus

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen As Oy Hannuksen kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle kaksi asuinhuoneistoa.

Perusparannukseen sisältyi linjasaneeraus käsittäen mm. LVI- ja sähkötyöt. Lisäksi julkisivut korjattiin koko kiinteistön osalta. Kokonaisuus sisälsi mm. märkätilojen kunnostuksen, koko kiinteistön kattavat putki- ja sähkötyöt kellarista ullakolle. Julkisivutöihin sisältyi julkisivujen uusiminen, vesikaton ja muiden peltiosien uusiminen, sadevesijärjestelmän uusiminen sekä ikkunoiden peruskunnostus. Myös porraskäytävät restauroitiin ja sokkelit mantteloitiin kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi vanhalle ullakolle muutosrakennettiin 2 uutta ullakkoasuntoa. Työt aloitettiin vuoden 2009 aikana ja ne valmistuivat syksyllä 2010.

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen epäsymmetrinen julkisivu on tyyliltään jugendia. Julkisivun pääteemoja ovat poikkipäädyt sekä kaareva ja kulmikas erkkeri. Ylempiä kerroksia hieman korkeampi pohjakerros on erotettu muista kerroksista kapealla vaakalistalla.

Vaaleaa, rapattua julkisivupintaa on koristeltu muutamilla ornamenteilla. Ikkunat ovat tyypilliset, yläosastaan pieniruutuiset jugendikkunat. Keskuslämmitys, suunnittelijana Väinö Ahola vuonna 1961.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Huvilakatu 28-30 – Huvilakuja 25
Rakennusvuosi:   1907
Arkkitehti:   Johan Roine
Saneerauksen valmistuminen:   2010

Armfeltintie 13

armfeltintie-13-01

Armfeltintie 13

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy on toteutti osoitteessa Armfeltintie 13, 00150 Helsinki sijaitsevan vuonna 1911 valmistuneen ns. “Eiran kummitustalon” julkisivujen ja vesikaton uudistutyöt.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: Kiinteistön kaikkien julkisivujen rappaus- ja maalaustyöt sekä vesikaton uusimistyöt.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Armfeltintie 13
Rakennusvuosi:   1911
Suunnittelija:   Onni Tarjanne
Saneeraus toteutettiin:   2017-2018

Kiinteistön historiaa

Arkkitehti Onni Tarjanne allekirjoitti huvilan piirustukset huhtikuussa 1910. Tontin ensimmäinen haltija, pankinjohtaja Georg Sidorow, oli ostanut tontin vasta saman vuoden alussa. Konsulinna Ines Gullichsen osti huvilan 1918 ja myi sen kymmenen vuotta myöhemmin konsuli Edgar Grönblomille, turkulaiselle teollisuusmiehelle, joka muutti taloon 1933. Mukana seurasi hänen silloin polyteekkiä käyvä poikansa Sven, jonka mukaan Belgian lähettiläs Gerard asui alkuun talossa muutaman vuoden. Grönblomien muuttaessa uuteen kotiinsa sen sisustussuunnitelmat tilattiin kuuluisalta sisustusarkkitehdiltä Harry Röneholmilta. Kuvanveistäjä Viktor Jansson sai samanaikaisesti tehtäväkseen suunnitella huvilan varjoisalle pihalle yhä käytössä olevan suihkulähteen. Edgar Grönblom ei ollut erityisen ilahtunut, kun Esplanadin puistoon tuli peräti kaksi samantapaista kalapoika-aiheista Janssonin suihkulähdettä. Rakennuksen kellarikerroksessa on taloudenhoitajan ja talonmies-autonkuljettajan huoneistot.

Rakennuksen kivijalka on punagraniittia. Ulkoseinät on rapattu vaalean oranssinruskean sävyyn sileäksi. Valkeita kipsi- ja punatiilikoristeluja. Kipsikoristeet ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunoiden välissä muodostuvat klassisoivista aiheista. Monimuotoinen, epäsymmetrinen julkisivu. Erkkereitä, päätykolmioita, kaaria. Puitejaoltaan pieniruutuiset, mahdollisesti alkuperäiset puuikkunat on maalattu vaaleanruskean sävyyn. Alkuperäinen lakattu tammiovi pyörökaaren muotoisen portaalin sisällä. Taitekatto punatiiltä. Katolla muutama pieni lyhtyikkuna. Yksityinen, karkeaksi rapatun ja punatiilipäällysteisen muurin ympäröimä puutarha. Alkuperäinen metalliportti, jossa musta maalattu pöllökuvio.

Kristianinkatu 17

kristianinkatu-17-01

Kristianinkatu 17

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti osoitteessa Kristianinkatu 17, Helsinki sijaitsevan vuonna 1906 valmistuneen kiinteistön julkisivusaneerauksen, parvekekorjaukset sekä vesikatteen ja kattoturvalaitteiden uusimisen vuonna 2018.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: rakennuksen kaikkien julkisivujen rappauksien sekä parvekkeiden uusimisen, konesaumatun peltikatteen uusimisen nykyiseen muotoon. Myös piiput pellitettiin urakan yhteydessä.

Kaupunki: 00170 Helsinki
Sijainti: Kristianinkatu 17
Rakennusvuosi: 1906
Suunnittelu: Rakennustoimisto Nyberg & Löppönen
Saneeraus toteutetaan: 2018

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Katujulkisivu on rakenteeltaan symmetrinen. Julkisivun pääaiheena on keskirisaliitti poikkipäätyineen. Keskirisaliitissa on suuret ikkunapinnat porrashuonetta varten. Suippokaarinen ikkunaryhmä risaliitissa viittaa gotiikkaan. Julkisivupinta on sileä, lukuun ottamatta roiskerapattua pohjakerrosta.

Keskuslämmitys vuosina 1955 – 1956. Sauna kellarissa 1980, Timo Tapiovaara.