Oy F.W. Grönqvist Ab

pohjoisesplanadi25-paakuva

Oy F.W. Grönqvist Ab

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy saneerasi kiinteistön katujulkisivujen rappauspinnat vuonna 1997.

Työt sisälsivät kiinteistön katujulkisivujen kunnostus- ja maalaustyöt pääpiirteittäin seuraavasti: kaikki rappauspinnat uusittiin aluspintaa eli tiiltä/betonia myöten, samalla uusittiin räystäs-, kerros ja korsitelistat. Kaikki kipsikoristeet, ikkunavesipellit sekä kerrosvesipellit uusittiin myös.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Pohjoisesplanadi 27-25
Rakennusvuosi:   1882 -1883
Arkkitehti:   Theodor Höijer
Saneerauksen valmistuminen:   1997

Kiinteistön historiaa

Tehtailijana ja menestyneen Fredrik Wilhelm Grönqvistin (1838-1912) rakennuttama liike- ja asuintalo. Korttelin levyinen rakennus, jonka julkisivu Pohjoisesplanadille on 91 metriä pitkä, oli pääkaupungin ensimmäisiä taloja, jossa alin kerros oli yksinomaan liikekäyttöön tarkoitettu. Se oli myös aikanaan Pohjoismaiden suurin yksityisen rakennuttama kivinen asuintalo. Kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright (1847-1898) suoritti ulko- ja sisäkoristelutyöt ja koristemaalari F. Uhrström tärkeimmät sisäpuoliset maalaustyöt. Pihan alainen kellari rakennettiin 1911 rakennusmestari K. F. Adersonin piirustusten mukaan.

Sisätiloista ovat parhaiten säilyneet porrashuoneet, joiden maalaukset entistettiin viimeisen korjauksen yhteydessä. Ensimmäinen asuinhuoneisto muutettiin jo 1915 Jarl Eklundin piirustusten mukaan.1930-luvusta alkaen huoneistoja on muutettu konttoreiksi. Hissit asennettiin 1930 kahteen pääportaaseen arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan. Hissit uusittiin 1972. Pohjakerroksessa on tehty useita muutoksia alkaen arkkitehti Th. Höijeriin muutoksilla 1907-1908. Alinta kerrosta lukuun ottamatta julkisivut ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Hyvin säilyneessä piharakennuksessa, jossa on toiminut muun muassa taidegalleria, oli alkuaan kaksi tallia, kymmenen käymälää ja kolme makasiinia.

As Oy Hannus

hannus-paakuva

As Oy Hannus

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen As Oy Hannuksen kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle kaksi asuinhuoneistoa.

Perusparannukseen sisältyi linjasaneeraus käsittäen mm. LVI- ja sähkötyöt. Lisäksi julkisivut korjattiin koko kiinteistön osalta. Kokonaisuus sisälsi mm. märkätilojen kunnostuksen, koko kiinteistön kattavat putki- ja sähkötyöt kellarista ullakolle. Julkisivutöihin sisältyi julkisivujen uusiminen, vesikaton ja muiden peltiosien uusiminen, sadevesijärjestelmän uusiminen sekä ikkunoiden peruskunnostus. Myös porraskäytävät restauroitiin ja sokkelit mantteloitiin kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi vanhalle ullakolle muutosrakennettiin 2 uutta ullakkoasuntoa. Työt aloitettiin vuoden 2009 aikana ja ne valmistuivat syksyllä 2010.

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen epäsymmetrinen julkisivu on tyyliltään jugendia. Julkisivun pääteemoja ovat poikkipäädyt sekä kaareva ja kulmikas erkkeri. Ylempiä kerroksia hieman korkeampi pohjakerros on erotettu muista kerroksista kapealla vaakalistalla.

Vaaleaa, rapattua julkisivupintaa on koristeltu muutamilla ornamenteilla. Ikkunat ovat tyypilliset, yläosastaan pieniruutuiset jugendikkunat. Keskuslämmitys, suunnittelijana Väinö Ahola vuonna 1961.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Huvilakatu 28-30 – Huvilakuja 25
Rakennusvuosi:   1907
Arkkitehti:   Johan Roine
Saneerauksen valmistuminen:   2010

As Oy Hietala

hietalahdenranta-paakuva

As Oy Hietala

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy peruskunnosti As Oy Hietala, Hietalahdenranta 11:ssa sijaitsevan rakennuksen ulkovaipan vuonna 2007. Julkisivu rapattiin kolmikerros-rappauksena kalkkilaastilla entisiin mittoihin ja muotoihin.

Työn yhteydessä uusittiin kaikki syöksytorvet sekä kerros- ja ikkunavesipellit. Lopuksi rapatut julkisivupinnat pintakäsiteltiin kalkkimaalilla.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Hietalahdenranta 11 – Hietalahdenkatu 2
Rakennusvuosi:   1926
Arkkitehti:   Georg Nummelin
Saneerauksen valmistuminen:   2007

Kiinteistön historiaa

Seitsemänkerroksisen liike- ja asuinkerrostalon julkisivujen päämateriaalina on sileä terrastirappaus. Julkisivut on jäsennelty horisontaalisesti listoituksilla. Kulmatalon pohjakerros ja toinen kerros on erotettu muusta julkisivupinnasta listoituksella. Pohjakerroksessa on näyteikkunat ja toisessa kerroksessa pyörökaariset ikkunat.

Molemmissa julkisivuissa päätteinä on barokkimaiset parvekkeet. Rakennus edustaa 1920-luvun korkealaatuista klassisoivaa arkkitehtuuria. Katurakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä osa Hietalahdenrannan julkisivurivistöä ja Hietalahden torin ympäristöä.

As Oy Snellmaninkatu 29

snelmanninkatu-paakuva

As Oy Snellmanninkatu 29

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy saneerasi As Oy Snelmmaninkatu 29:n kiinteistön kolme katujulkisivua. (Oikokatu / Snellmaninkatu / Siltavuorenpenger). Saneeraus suoritettiin vuonna 2010.

Saneeraustyöt sisälsivät kiinteistön katujulkisivujen kunnostus- ja maalaustyöt pääpiirteittäin seuraavasti: kaikki rappauspinnat uusittiin aluspintaa eli tiiltä/betonia myöten, samalla uusittiin räystäs-, kerros ja korsitelistat. Kaikki kipsikoristeet, ikkunavesipellit sekä kerrosvesipellit uusittiin myös.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Oikokatu2 – Snelmmaninkatu 29 – Siltavuorenpenger 6
Rakennusvuosi:   1889
Arkkitehti:   J. G. Rosenberg & J. Westerlund
Saneerauksen valmistuminen:   2010

Kiinteistön historiaa

Tehtyjä muutoksia: Julkisivumuutos 1889, arkkitehti Usko Nyström Lisärakennus yhdellä ikkuna-akselilla tonttirajaan Siltavuorenpenkereelle 1911, arkkitehti Albert Nyberg. Korjaus mm. hissit ja keskuslämmitys 1932, Elias Paalanen. Uudet parvekekaiteet 1975, J. Saari. Kellarin ja pohjakerroksen korjaus sekä ullakkokerroksen sisustaminen asunnoiksi, arkkitehti Heikki Halsti.

Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Katujulkisivun ensimmäinen ja toinen kerros on rustikoitu. Ylemmissä, varsinkin kolmannessa kerroksessa on rikkaasti koristeltuja ikkunakehystyksiä. Rakennus on rakentamisajankohtansa luonteenomaista arkkitehtuuria.

As Oy Jukola

jukola-paakuva

As Oy Jukola

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy saneerasi As Oy Jukolan, Yrjönkatu 25:ssä sijaitsevan kiinteistön katujulkisivut vuonna 2010.

Työ sisälsi pääpiirteittäin kiinteistön katujulkisivujen kunnostus- ja pintakäsittelytyöt seuraavasti: kaikki rappauspinnat uudelleenrapattiin ja pintakäsiteltiin, koristeet, vesi-, kerros- ja erkkerin kattopellitys sekä syöksytorvet ja IV-säleiköt uusittiin ja pintakäsiteltiin.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Yrjönkatu 25
Rakennusvuosi:   1909
Arkkitehti:   Heikki Kaartinen

Kiinteistön historiaa

Jugend-tyylinen asuinrakennus, jonka pohjakerroksessa oli alun perin halkokellarit ja varastoja. Pohjakerroksen näyteikkunat avattiin vasta vuonna 1955 (Georg Saarnio). Muuten rakennuksessa on tehty hyvin vähäisiä muutoksia. Hissit uudistettiin vuonna 1967 (Lars Boström). Rakennus muodostaa erittäin tärkeän rakennustaiteellisen ja kaupunkikuvallisen päätteen Eerikinkadulle. Jukolan porrashuoneet lattioineen, seinäkoristeineen ja kaiteineen ovat alkuperäisessä asussaan. Viisi kerrosta.

Ostrobotnia

botta-paakuva

Pohjalaisten talosäätiö Ostrobotnia

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti Ostrobotnian kiinteistön julkisivujen täydellisen saneerauksen.

Työt sisälsivät kiinteistön katujulkisivujen kunnostus- ja maalaustyöt pääpiirteittäin seuraavasti: kaikki rappauspinnat uusittiin aluspintaa eli tiiltä/betonia myöten, samalla uusittiin räystäs-, kerros ja korsitelistat. Kaikki kipsikoristeet, ikkunavesipellit sekä kerrosvesipellit uusittiin myös.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Museokatu 10
Rakennusvuosi:   1912
Arkkitehti:   Wäinö Gustaf Palmqvist

Kiinteistön historiaa

Ajatus omasta talosta heräsi pohjalaisten ylioppilaiden keskuudessa 1842, jolloin pidetyssä kokouksessa toimi sihteerinä Zacharias Topelius. Suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Seuraava yritys tapahtui 1903. Sopiva tontti löytyi Kansallismuseon Helsingin kaupunki myi silloin vielä kovin syrjäisen tontin pohjalaisille osakunnille. Julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka kaikkien palkittujen ehdotusten takaa löytyi W. G. Palmqvist. Ostrobotnia vihittiin juhlavin menoin 9. Marraskuuta 1912.

Ostrobotnian toisen kerroksen kassahuoneessa pidettiin 27. lokakuuta kokous, josta sai alkunsa Suomen itsenäistymiseen tähdännyt Jääkäriliike. Kassahuone, jossa liikkeen ensimmäiset kokoukset järjestettiin, kunnostettiin ja uudelleennimettiin Jääkärisaliksi, ja vihittiin uudelleen helmikuussa 1941. Vuosina 1928 – 1963 Ostrobotnialla toimi Pohjalainen ylioppilaskoti, opiskelija-asuntola osakuntalaisille.

Armfeltintie 13

armfeltintie-13-01

Armfeltintie 13

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy on toteutti osoitteessa Armfeltintie 13, 00150 Helsinki sijaitsevan vuonna 1911 valmistuneen ns. “Eiran kummitustalon” julkisivujen ja vesikaton uudistutyöt.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: Kiinteistön kaikkien julkisivujen rappaus- ja maalaustyöt sekä vesikaton uusimistyöt.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Armfeltintie 13
Rakennusvuosi:   1911
Suunnittelija:   Onni Tarjanne
Saneeraus toteutettiin:   2017-2018

Kiinteistön historiaa

Arkkitehti Onni Tarjanne allekirjoitti huvilan piirustukset huhtikuussa 1910. Tontin ensimmäinen haltija, pankinjohtaja Georg Sidorow, oli ostanut tontin vasta saman vuoden alussa. Konsulinna Ines Gullichsen osti huvilan 1918 ja myi sen kymmenen vuotta myöhemmin konsuli Edgar Grönblomille, turkulaiselle teollisuusmiehelle, joka muutti taloon 1933. Mukana seurasi hänen silloin polyteekkiä käyvä poikansa Sven, jonka mukaan Belgian lähettiläs Gerard asui alkuun talossa muutaman vuoden. Grönblomien muuttaessa uuteen kotiinsa sen sisustussuunnitelmat tilattiin kuuluisalta sisustusarkkitehdiltä Harry Röneholmilta. Kuvanveistäjä Viktor Jansson sai samanaikaisesti tehtäväkseen suunnitella huvilan varjoisalle pihalle yhä käytössä olevan suihkulähteen. Edgar Grönblom ei ollut erityisen ilahtunut, kun Esplanadin puistoon tuli peräti kaksi samantapaista kalapoika-aiheista Janssonin suihkulähdettä. Rakennuksen kellarikerroksessa on taloudenhoitajan ja talonmies-autonkuljettajan huoneistot.

Rakennuksen kivijalka on punagraniittia. Ulkoseinät on rapattu vaalean oranssinruskean sävyyn sileäksi. Valkeita kipsi- ja punatiilikoristeluja. Kipsikoristeet ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunoiden välissä muodostuvat klassisoivista aiheista. Monimuotoinen, epäsymmetrinen julkisivu. Erkkereitä, päätykolmioita, kaaria. Puitejaoltaan pieniruutuiset, mahdollisesti alkuperäiset puuikkunat on maalattu vaaleanruskean sävyyn. Alkuperäinen lakattu tammiovi pyörökaaren muotoisen portaalin sisällä. Taitekatto punatiiltä. Katolla muutama pieni lyhtyikkuna. Yksityinen, karkeaksi rapatun ja punatiilipäällysteisen muurin ympäröimä puutarha. Alkuperäinen metalliportti, jossa musta maalattu pöllökuvio.

Sörnäisten Rantatie 8

sr-8-01

Sörnäisten Rantatie 8

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti vuonna 2018 osoitteessa Sörnäisten Rantatie 8 Helsinki sijaitsevan vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen julkisivu- ja parvekesaneerauksen.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: Kiinteistön katu- ja sisäpihan julkisivujen ja parvekkeiden uusimis-, kunnostus- ja pintakäsittelytyöt.

Kiinteistö

Kaupunki: 00500 Helsinki
Sijainti: Sörnäisten Rantatie 8
Rakennusvuosi: 1938
Kerroksia: 7
Saneeraus toteutettiin: 2018

Kristianinkatu 17

kristianinkatu-17-01

Kristianinkatu 17

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti osoitteessa Kristianinkatu 17, Helsinki sijaitsevan vuonna 1906 valmistuneen kiinteistön julkisivusaneerauksen, parvekekorjaukset sekä vesikatteen ja kattoturvalaitteiden uusimisen vuonna 2018.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: rakennuksen kaikkien julkisivujen rappauksien sekä parvekkeiden uusimisen, konesaumatun peltikatteen uusimisen nykyiseen muotoon. Myös piiput pellitettiin urakan yhteydessä.

Kaupunki: 00170 Helsinki
Sijainti: Kristianinkatu 17
Rakennusvuosi: 1906
Suunnittelu: Rakennustoimisto Nyberg & Löppönen
Saneeraus toteutetaan: 2018

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Katujulkisivu on rakenteeltaan symmetrinen. Julkisivun pääaiheena on keskirisaliitti poikkipäätyineen. Keskirisaliitissa on suuret ikkunapinnat porrashuonetta varten. Suippokaarinen ikkunaryhmä risaliitissa viittaa gotiikkaan. Julkisivupinta on sileä, lukuun ottamatta roiskerapattua pohjakerrosta.

Keskuslämmitys vuosina 1955 – 1956. Sauna kellarissa 1980, Timo Tapiovaara.

Mannerheimintie 16

mansku-16-01

Mannerheimintie 16

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti vuoden 2018 aikana osoitteessa Mannerheimintie 16, Helsinki sijaitsevan vuonna 1890 valmistuneen liike- ja toimistorakennuksen katujulkisivusaneerauksen.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: julkisivun pohjakerroksen kasettirappauksen uusimisen ja maalaustyöt,  rapatun räystäslistan uusimisen ja maalaustyöt sekä sokkeileiden ja sisäänkäyntisyvennyksen tasoitepintojen puhdistuksen ja saumauksen. Lisäksi uusittiin erkkeriaiheiden kaikki pinnat. Syöksytorvet ja ikkunoiden ulkopinnat huoltomaalatiin ja kipsikoristeet kunnostettiin.

Kaupunki:   00100 Helsinki
Sijainti:   Mannerheimintie 16
Rakennusvuosi:   1890
Arkkitehti:   Kiseleff & Heikel
Saneeraus toteutetaan:   2018

Kiinteistön historiaa

Katurakennuksen on suunnitellut rakennuskonttori Kiseleff & Heikel/ August Nordberg vuonna 1889. Katurakennus valmistui vuonna 1890, ja sitä korotettiin 1929. Piharakennukset ovat vuosilta 1862 (Gustavson) ja 1883 (J. F. Pihlgren). Lisärakennukset ovat vuosilta 1889 ja 1891. Vanhojen piharakennusten laajennus ja uudisrakennus (elokuvateatteri Capitol) tehtiin arkkitehti W. G. Palmqvistin vuoden 1925 suunnitelmien mukaisesti. Elokuvateatterin sisätilajärjestelyt ja sisustus tehtiin arkkitehti Hilding Ekelundin vuonna 1926 laatimien suunnitelmien mukaan.

Osa Forumin liikekeskusta on arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen & Jaakko Suihkosen vuosina 1982-1985 suunnittelema, ja liikekeskuksen osa valmistui vuonna 1985. Pihalla sijainneet kolme kivirakennusta muutettiin kirjapainoksi 1880-luvulla. Kivinen katurakennus valmistui vuonna 1890. Pihajulkisivu korotettiin ja varustettiin kellolla vuonna 1891 (Kiseleff & Heikel). Tontti oli Oy Weilin & Göös Ab:n omistuksessa vuoteen 1917. Ullakkokerros otettiin käyttöön ja kadunpuoleinen nyt purettu sisäänkäyntikatos rakennettiin vuonna 1926.