Neljäs Linja 22

neljaslinja22_paakuva

Neljäs Linja 22

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy on tehnyt urakkasopimuksen osoitteessa Neljäs Linja 22, Helsinki sijaitsevan asuinkerrostalon kylmän ullakkokerroksen muuttamisesta neljäksi asunnoksi. Rakennuksessa on 60 asuntoa ja kaksi porrashuonetta, joissa on hissi, joka ei ulotu kellariin eikä ullakkotasolle.

Urakka sisältää pääpiirteittäin: Kylmä ullakkotila muutetaan neljäksi asunnoksi, 3H+KT, 58,5 m²- 66,5 m². Hissejä ei uloteta ullakkokerrokseen. Porrashuoneisiin lisätään kaukolaukaistavat savupoistoluukut. Asuntojen kokonaismäärä laajennuksen jälkeen on 64. Kaikkiin rakennettaviin asuntoihin liittyy parveke. Pelastuslaitoksen edellytys kaikkien asuntojen avautumisesta katujulkisivulle toteutuu suunnitelmassa. Irtainvarastot (60 + 4 kpl) osoitetaan kellarikerrokseen. Korotusosa toteutetaan vesikaton keskiosalle säilyttäen nykyinen räystäslinja sekä kadun että pihan puolella. Kadun puolella asuinhuoneistojen ikkunalinja asettuu mukaillen alkuperäistä ullakon ikkunalinjaa. Ikkunoiden välissä on poimujulkisivu. Katto toteutetaan kuten nykyinen alkuperäinen, eli vaalean harmaana peltikattona. Pihan puolella parvekelinja on osittain lasikatettu ja lasitettu.

Asunto Oy Mäkilinja Bostads Ab

Kaupunki: 00530 Helsinki
Sijainti: Neljäs Linja 22
Valmistumisvuosi: 1961
Arkkitehti: Kaj Salenius
Saneeraus toteutetaan: 2023

Kuvia työmaan edistymisestä (tilanne 29.09.2023)

As Oy Ruoholahdenkatu 6

ruoholahdenkatu-6-paakuva

As Oy Ruoholahdenkatu 6

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti As Oy Ruoholahdenkatu 6:n kiinteistöön täydellisen perusparannuksen 2012-2014.

Syksyllä 2014 valmistunut perusparannus sisälsi linjasaneerauksen vuonna 2012, julkisivukunnostuksen, ikkunoiden uusimisen ja vesikaton kunnostuksen (2013). Pihakannen peruskorjaus sekä uusi pyörä- ja roskakatos valmistui vuonna 2014.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Ruoholahdenkatu 6
Rakennusvuosi:   1928
Arkkitehti:   Martti Välikangas
Saneerauksen valmistuminen:   2014

Kiinteistön historiaa

Viisikerroksisen asuinkerrostalon julkisivujen päämateriaalina on sileä rappaus. Symmetrisen katujulkisivun vertikaalista vaikutusta on korostettu kahdella erkkerillä, joiden yläosissa on kevytkaiteiset parvekkeet. Tyylillisesti rakennus sijoittuu klassismin ja funktionalismin välimaastoon.

Eteläranta 2

etelaranta-2-paakuva

Eteläranta 2

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki Bostads Ab Hafnia:n kiinteistön täydellisen perusparannuksen ja muutosrakensi viisi uutta asuinhuoneistoa kiinteistön ullakolle.

Korkealuokkaiset ja uniikit ullakkoasunnot rakennettiin tarkoin valituilla ja laadukkailla materiaaleilla. Upea edustuskoti meren äärellä Helsingin Kaartinkaupungissa, Etelärannan ja Bernhardinkadun risteyksissä.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Eteläranta – Bernhardinkatu – Unioninkatu
Rakennusvuosi:   1886; 1889
Arkkitehti:   Sebastian Gripenberg
Asuntojen valmistuminen:   2009

Kiinteistön historiaa

Arkkitehti Sebastian Gripenberg jatkoi ja korotti tontin koilliskulmassa jo olevaa kauppias Aug. Westlundin vuonna 1860 rakennuttamaa kaksikerroksista vaaleanpunaista kivirakennusta (suunnittelija tuntematon). Vanhan rakennuksen julkisivua ei muutettu, sen arkkitehtuuria jatkettiin luontevasti uuden rakennuksen kahdessa ensimmäisessä kerroksessa Etelärannan puolella. Julkisivujen väriksi tuli keltainen. Tontin Unioninkadun puoleinen osa rakennettiin myöhemmin. Piirustukset on päivätty vuona 1889 jo olemassa olevan fasadin ja ylitirehtööri vapaaherra Gripenbergin luonnosten mukaan. Harvinaisen suuren palatsimaisen asuintalokompleksin rakennuttaja oli tontin omistaja (vuodesta 1885) eversti Mauritz Ekestubbe.

Rakennuksen julkisivut ovat säästyneet suuremmilta muutoksilta. Vuonna 1918 laadittiin suunnitelma rakennuksen korottamiseksi kahdella kerroksella (arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg/ Ole Gripenberg), mutta se jäi toteuttamatta. Ensimmäinen hissi asennettiin taloon 1930-luvun alussa. Kivijalkakerroksen ikkuna-aukkoja on suurennettu ja muutettu eri korjausten yhteydessä, mutta esim. alkuperäiset huoneistojen ovet ovat säilyneet.

Huvilakatu 28-30

huvilakatu-paakuva

Huvilakatu 28-30

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen As Oy Hannuksen kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle kaksi asuinhuoneistoa.

Perusparannukseen sisältyi linjasaneeraus käsittäen mm. LVI- ja sähkötyöt. Lisäksi julkisivut korjattiin koko kiinteistön osalta. Kokonaisuus sisälsi mm. märkätilojen kunnostuksen, koko kiinteistön kattavat putki- ja sähkötyöt kellarista ullakolle. Julkisivutöihin sisältyi julkisivujen uusiminen, vesikaton ja muiden peltiosien uusiminen, sadevesijärjestelmän uusiminen sekä ikkunoiden peruskunnostus. Myös porraskäytävät restauroitiin ja sokkelit mantteloitiin kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi vanhalle ullakolle muutosrakennettiin 2 uutta ullakkoasuntoa. Työt aloitettiin vuoden 2009 aikana ja ne valmistuivat syksyllä 2010.

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen epäsymmetrinen julkisivu on tyyliltään jugendia. Julkisivun pääteemoja ovat poikkipäädyt sekä kaareva ja kulmikas erkkeri. Ylempiä kerroksia hieman korkeampi pohjakerros on erotettu muista kerroksista kapealla vaakalistalla.

Vaaleaa, rapattua julkisivupintaa on koristeltu muutamilla ornamenteilla. Ikkunat ovat tyypilliset, yläosastaan pieniruutuiset jugendikkunat. Keskuslämmitys, suunnittelijana Väinö Ahola vuonna 1961.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Huvilakatu 28-30 – Huvilakuja 25
Rakennusvuosi:   1907
Arkkitehti:   Johan Roine
Saneerauksen valmistuminen:   2010

As Oy Liisankatu 25

liisankatu-25-paakuva

As Oy Liisankatu 25

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen Asunto Oy Liisankatu 25:n kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle asuinhuoneistoja. Kohde on kerrostaloyhtiö, johon kuuluu 3 rakennusta, jotka muodostavat sisäpihan sisältäen 3 porraskäytävää.

Perussaneeraus piti sisällään mm. vesi- ja viemärijohtojen uusimisen, asuntojen märkätilasaneerauksen, pihan kunnostuksen sekä viiden asuinhuoneiston rakentamisesta kiinteistön ullakolle. Ullakkorakentamisen yhteydessä uusittiin myös kiinteistön vesikatot kokonaisuudessaan. Rakennettavat ullakkoasunnot sijaitsevat rauhallisella Kruunuhaan alueella, aivan keskustan läheisyydessä.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Liisankatu 25
Rakennusvuosi:   1884
Arkkitehti:   Sebastian Gripenberg

Kiinteistön historiaa

Tontin rakennushistoria on hyvä esimerkki kaupunkirakenteen monivaiheisuudesta. Katurakennuksen lisäksi tontilla on 1880 -luvulla, mahdollisesti ennen katurakennusta valmistunut nelikerroksinen pihasiipi, jonka on suunnitellut rakennusmestari A. E. Nyberg vuonna 1881, sekä pihapiirin vanhin rakennus, kaksikerroksinen piharakennus 1850 -luvulta.

Tehtyjä muutoksia: Liikehuoneistot 1910, arkkitehti W.G. Palmqvist Sauna ullakolle 1952 Keskuslämmitys 1955, Pentti Koivisto Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Julkisivujen ensimmäinen ja toinen kerros on rustikoitu ja ylemmissä kerroksissa, varsinkin kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on rikkaasti koristeltuja ikkunakehyksiä.

Kiinteistöllä on mielenkiintoinen historia ja Liisankatu 25:ssa on asunut mm. Urho Kekkosen kanssa seurustellut Anne-Marie Snellman. Piharakennuksessa on toiminut mm. Helsingin ensimmäinen vuonna 1922 perustettu jäätelötehdas. Tehtaan perustivat Italialaiset Magin veljekset. Nykyään jäätelötehtaan tilat on kunnostettu asunnoiksi.

As Oy Museokatu 30

museokatu-30-paakuva

As Oy Museokatu 30

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy teki täydellisen peruskorjauksen Asunto Oy Museokatu 30:n kiinteistöön ja muutosrakensi kiinteistön ullakolle kaksi asuinhuoneistoa.

Kiinteistön ullakolle rakennettiin neljä uutta asuntoa. Ullakkorakentamisen yhteydessä hissit uusittiin ja korotettiin ullakkokerroksen tasolle.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Museokatu 30
Rakennusvuosi:   1924
Arkkitehti:   Wäinö Gustaf Palmqvist

Kiinteistön historiaa

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist vuonna 1924. Rakennuksen tyylisunta on klassistinen. Museokadun puolenen julkisivu on pääosin puhtaaksimuurattua tiiltä ja osittain rapattu.

Pihajulkisivujen pinta on rapattu ja viimeisin julkisivuremontti, jossa rappaus uusittiin, tehtiin vuonna 2007. Rakennuksen moniruutuiset alkuperäiset ikkunat vaihdettiin 1960-luvulla yksiruutuisiksi. Rakennuksen kahdessa porrashuoneessa on molemmissa hissit, jotka on uusittu 1960-luvulla.

As Oy Mannerheimintie 44

mannerhaimintie-44-paakuva

As Oy Mannerheimintie 44

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy toteutti As Oy Mannerheimintie 44:n osoitteessa Manneheimintie 44, 00260 Helsinki sijaitsevan kiinteistön julkisivukorjaukset ja vesikaton pintakäsittelyt.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: julkisivurappausten uusimisen, peltikatteen maalauksen, ulko-ovien kunnostuksen, katujulkisivujen ikkunapielien rappaukset sekä tiilipintojen pesun.

Kiinteistön historiaa

Kaupunki:   Helsinki
Katuosoite:   Mannerheimintie 44
Rakennusvuosi:   1923
Saneerauksen valmistuminen:   2016-2017
Saneerauksen tilaaja:   As Oy Mannerheimintie 44

Runeberginkatu 58

runegerginkatu-58-paakuva

As Oy Bostads AB Ruusula No 1

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy saanerasi As Oy Bostads AB Ruusula No 1:n osoitteessa Runeberginkatu 58, 00260 Helsinki sijaitsevan kiinteistön sisäpihan julkisivun ulkovaipan sekä kiinteistön vesikaton vuoden 2016 aikana.

Urakka sisälsi pääpiirteittäin: Kiinteistön sisäpihan julkisivujen uusintarappauksen ja maalaustyöt sekä parvekkeiden ja ikkunoiden kunnostus ja maalaustyöt. Vesikatteen uusimisen sekä syöksytorvien ja vesipeltien uusimiset.

Kiinteistön historiaa

Kaupunki:   Helsinki
Katuosoite:   Runeberginkatu 58
Rakennusvuosi:   1929
Saneerauksen valmistuminen:   2016
Saneerauksen tilaaja:   As Oy Bostads AB Ruusula No 1

Oy Mikonlinna AB

mikonlinna-paakuva

Oy Mikonlinna AB

Oy Mikonlinna Ab – Katujulkisivujen kunnostus- ja pintakäsittelytyöt sekä vesikaton ja kattoterassien peruskorjaus 2015 – 2016

Oy Mikonlinna Ab:n korjausrakennustyöt aloitettiin marraskuussa 2015 Mikonkadun puoleisen kattoterassin korjaustöillä. Valmista saatiin toukokuun 2016 loppuun mennessä. Alle on lueteltu korjaustyöt, joita korjaus sisälsi:

  • Vesikaton vesikatteen uusiminen
  • Kattoturvatuotteiden uusiminen
  • Katujulkisivujen terastirappausten paikkarappaukset sekä injektointityöt
  • Betoniräystään kunnostus
  • Kahden kattoterassin korjaustyöt vedeneristeineen
  • Kattoterassien teräskaiteiden uusiminen
  • Katujulkisivun parvekkeen kunnostus

Kiinteistön historiaa

Kaupunki:   Helsinki
Katuosoite:   Mikonkatu 15
Rakennusvuosi:   1940
Arkkitehti:   Valter Jung
Saneerauksen valmistuminen:   2016
Tilaaja:   Sponda Oyj

Silloisen Suomen Gummitehdas Oy:n rakennuttama kahdeksankerroksinen liike- ja toimistotalo. Arkkitehtuuritoimisto Jung & Jungin (Valter Jung) vuonna 1939 laatimat piirustukset on päivätty vuonna 1941. Rakennus valmistui samana vuonna. Piirustukset laadittiin vuonna 1939, mutta vasta 1941 hyväksyttiin uudet piirustukset, joissa julkisivun niukat klassistiset piirteet oli poistettu (muun muassa kahdeksannen kerroksen rautakaide). Rakennuksen valmistuminen viivästyi sodan takia. Julkisivumateriaali, vaalea pesuterrasti, valittiin vastapainoksi vastapäisen talon tummalle tiilijulkisivulle. Kaksi alinta kerrosta on vuorattu hiotulla Kökarin graniitilla. Neonputkimainoksia varten ulkoseiniin suunniteltiin erityisiä kiinnityskonsoleja.

As Oy Vilhola

vilhonkatu9-paakuva

As Oy Vilhola

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy suoritti Kiinteistö Oy Vilholan julkisivun rappausten entisöintityön vuonna 2006. Koko julkisivu rapattiin kolmikerros-rappauksena kalkkisementtilaastilla entisiin mittoihin ja muotoihin. Julkisivun kaikki koristeet ja kivi-istutukset uusittiin.

Työn yhteydessä uusittiin myös kaikki syöksytorvet sekä kerros- ja ikkunavesipellit. Vesikaton Vilhonkadunpuoleiset lappeet erkkereineen uusittiin patinoidusta kuparista. Lopuksi julkisivupinnat maalattiin kalkkimaalilla.

Kaupunki:   Helsinki
Sijainti:   Vilhonkatu 9 – Mikonkatu 18 – Itäinen Teatterikuja 1
Rakennusvuosi:   1907
Arkkitehdit:   Usko Nyström
Saneeraus toteutettiin:   2006

Kiinteistön historiaa

Viisikerroksinen asuin- ja liiketalo. Ensimmäinen kerros on alun perin suunniteltu myymäläkerrokseksi näyteikkunoineen. Julkisivua on kuitenkin myymäläkerroksessa myöhemmin muutettu ja näyteikkunoita on suurennettu. Tätä muutosta lukuun ottamatta rakennus on kokonaisuudessaan harvinaisen hyvin säilynyt alkuperäisasussaan. Erityisesti porrashuoneet ovat hieno esimerkki 1900-luvun alulle tyypillisestä sisustustaiteesta. Suurin osa asunnoista on muutettu toimistoiksi 1970-luvulla.

Rautatientorin puoleisessa symmetrisessä julkisivussa toistuu samoja muotoja kuin Eliel Saarisen asemarakennuksen hallintosiiven julkisivussa (rak. 1904?1909). Julkisivut Teatterikujalle yksityiskohtineen (mm. kellarisisäänkäynnit) ovat alkuperäiset. Vilhola ja kortteli 39a:n kaksi muuta samalla vuosikymmenellä valmistunutta asuintaloa (Seb. Gripenberg ja E. Aarnio 1907) muodostavat yhdessä erittäin hienon, tyylillisesti eheän korttelipihakokonaisuuden.